MITÄ TAPAHTUIKAAN CAVALIERTAPAAMISELLA MARRASKUUSSA 2006?
-Mörkö tarinoi
Illalla siinä puoli kuuden aikaan minut raahattiin vasten tahtoani mielivaltaisesti ulos hyytävään pakkasilmaan. Topi sai jäädä kotiin. Se yritti esittää myrtynyttä emännän mieliksi, kuin olisi oikeasti halunnut mukaan. No, sen henkisen tason tietäen en ihmettelisi sitäkään ollenkaan, pöyristyttävää jos sen pettymys oli aitoa. Päätin olla säälimättä Topia sen kummemmin, onhan se se jo suuri onni, että laumasta löytyy edes yksi hömelö, jonka syyksi voi laittaa kaiken.
Ulkona kävelimme tuttua reittiä läpi metsän. Lähestyessämme tapaamispaikkaamme tajusin mikä tapahtuma olisi edessä; sukulaistapaaminen! Tai no, älkää nyt käsittäkö väärin, tottahan toki ymmärsin sen jo lenkin alusta asti. Kyllähän nyt näillä aivoilla tuollainen päättelytehtävä on lastenleikkiä. Pian alkoi tapahtua, ensin saapui veljeni Kassu ja hiukan myöhemmin Hämy-isoukki ja Toope. Meitä oli sitten vain neljä jätkää, pettymykseni oli kieltämättä suuri, kun naisseuraa ei ollut lainkaan.
Minä johdatin joukot urhoollisesti synkän metsän läpi meille lämpimään. Pihalla yritin saada hurjasti Hämyä leikkimään kanssani, mutta mokoma vaan heilutti häntäänsä ja katsoi mielistelyäni säälivästi. Pyh, sanon minä, kyllä menetti hyvän tilaisuuden. Pian siirryimme sisätilojen puolelle.
